Suomessa energiankulutus on hieman laskussa, se on pienentynyt ensimmäisen vuosipuoliskon aikana nelisen prosenttia. Osin alenevaan kehitykseen on vaikuttanut ilmaston lauhtuminen. Suurin syy lienee energian hinnassa, sen huomattava nousu on saanut suomalaiset säästämään.

Runsaat sateet ja hyvä vesitilanne Ruotsissa ja Norjassa puolestaan ovat vähentäneet Pohjoismaissa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen tarvetta. Vesivoimalla tuotettua sähköä tuotiin edellisvuotta enemmän Suomeen.

Hiilen kulutus laski Suomessa Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmanneksen ensimmäisellä vuosipuoliskolla, turpeen 13 ja öljyn 4 prosenttia. Puuperäisten polttoaineiden kulutus säilyi lähes viime vuoden tasolla.

Kun hiilen ja turpeen käyttöä on voitu vähentää, on hiilidioksidipäästöjen määrä alentunut noin 13 %. Energiayhtiöt ovat näin voineet parantaa ilmastotasettaan, ainakin väliaikaisesti.

Yleisellä tasolla kehitys on mennyt hienoisesti myönteiseen suuntaan, mutta siihen on ajanut osin pakkokin.

Kodeissa noin puolet energiasta menee lämmitykseen ja siitä veden lämmitys on viidennes. Noin kolmannes kuluu kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen, astioiden ja pyykin pesuun sekä kuivaukseen. Kasvava viihde-elektroniikan määrä on viime vuosina lisännyt kotien sähkönkulutusta.

Markkinoille tuodaan yhä enemmän energiaa säästäviä tuotteita. Kun erilaisten sähköllä toimivien laitteiden määrä kasvaa ja niiden käyttöaika teknologian muutosten takia lyhenee, ei säästöä juuri synny.

Kulutukseen kannustavassa yhteiskunnassa melkoinen lasku tulee siitä, että varsin nopeaan tahtiin uudistetaan kodin kalustusta ja sisustusta. Niin ikään hankitaan uusia kodinkoneita, tietokoneita ja viihde-elektroniikkaa. Kasvava turha kulutus syö luonnonvaroja, lisää ilmaston kuormitusta ja jätteiden määrää.

Julkinen sektori on suuri kuluttaja ja sen hankinnat vaikuttavat koko Suomen ympäristötaseeseen. Kunnat ja kuntayhtymät voisivat ottaa suunnittelussaan ja hankinnoissaan huomioon nykyistä paremmin kestävän kehityksen. Ne voisivat myös valistaa asukkaitaan luontoa ja ilmastoa säästävämmästä elämäntavasta.

Pietarsaaressa energiansäästöviikolla pidettävän seminaarin ydinajatuksena on luoda eväitä ympäristöstrategian laatimiseksi koko seutukunnan alueelle. Kannatettava ajatus pitäisi ulottaa laajemmalle, koko maahan. Ruotsissa kunnilla on omat ympäristöstrategiansa, joiden mukaan toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan.

Jokainen yksittäinen asukas voisi myös tehdä energiaa ja ympäristöä säästävät päätöksensä. Mahdollisuuksia ei puutu.

Anita Salmi