Joka kolmas yhdeksäsluokkalainen ja joka viides kuudesluokkalainen oli kuitenkin kokenut joskus elämässään lievää väkivaltaa, jonka tekijänä ovat olleet omat vanhemmat. Tutkimukseen on osallistunut yli 13 500 koululaista eri puolilta maata.

Tutkimuksen tekijä, erikoistutkija Juha Kääriäinen arvioi valistuksen vaikuttaneen fyysisen kurituksen vähentymiseen kotona. Otaksuttavasti siihen suuntaan on vaikuttanut myös lainsäädäntö, joka tekee lapsen kurittamisesta rangaistavan. Tosin asenteisiin vaikuttamisella on niin ikään tärkeä osuutensa.

Tutkimuksen pääsanomana on, että lapset ja nuoret näkevät ja kokevat väkivaltaa yhä enemmän kodeissaan ja koulussa eli useammin kuin aikuiset elämänpiirissään. Pojista yli 20 ja tytöistä noin 15 % ilmoittaa joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi viimeisimmän vuoden aikana. Noin prosentissa tapauksista pahoinpitely johti lääkärissä käyntiin.

Lapset näkevät tai kokevat yhä useammin myös perheväkivaltaa. Joka kuudes kertoi nähneensä väkivaltaa, joka kohdistui äitiin, isään tai sisarukseen.

Väkivallan kokemisessa ja näkemisessä on eroavuuksia. Pojat joutuvat enemmän väkivaltaisiin tilanteisiin kaveripiirissä, tytöt sen sijaan kertovat näkevänsä enemmän perheväkivaltaa. Sen tutkija arvioi johtuvan siitä, että tytöt havaitsevat herkemmin aggressiivisuutta ja toisaalta heitä kontrolloidaan poikia enemmän.

Uutena piirteenä väkivallassa on tekstiviesti- tai kännykkähäiriköinti tai netissä tehdyt seksuaaliset ehdotukset ja häirintä, jonka kohteena useammin ovat tytöt kuin pojat.

Tutkimuksen mukaan väkivallan tekijänä tai uhkaajana on aiempaa useammin toinen lapsi tai nuori, niin pojat kuin tytöt.

Tietenkin voisi kysyä, miksi nuorten ja lasten keskuudessa keskinäinen väkivalta on lisääntynyt. Mistä saadaan malleja, joiden mukaan asiat ratkaistaan voimakeinoin.

Lapset ja nuoret näkevät aiempaa enemmän väkivaltaa, esimerkiksi kodeissaan. Perheväkivalta on lisääntynyt, varsinkin naisiin kohdistuva. Toisaalta kaduilla, joilla nuoret liikkuvat viikonloppuisin, on aiempaa enemmän väkivaltaa. Alkoholin käytön lisääntyminen vaikuttaa niin nuorten kuin aikuisten häiriökäyttäytymiseen. Vaikka nuori ei itse olisi väkivaltainen, hän voi joutua uhriksi.

Yhteiskunta on kehittynyt väkivaltaisempaan suuntaan. Se näkyy paitsi fyysisenä väkivaltana myös yhteiskunnan rakenteissa, joissa vahvemmat jyräävät heikot. Äänekkyys, kovuus ja voimankäyttö ovat valttia. Se näkyy taloudessa ja markkinoilla mutta pehmeämmilläkin sektoreilla eli mm. opetuksessa ja sosiaalitoimessa. Tehoa olisi lisättävä. Pehmeät, hiljaiset ja heikot jäävät paitsioon.

Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista ei ollut väkivaltakokemuksia. Lukemat ovat silti hälyttäviä. Hyvinvointi on muuttumassa pahoinvoinniksi.

Anita Salmi