Ootrauksella tarkoitetaan maalaustekniikkaa, jolla voidaan jäljitellä jalompien puulajien ulkonäköä.

– Ruskeita ja kellertäviä värejä käyttäen voidaan matkia ebenholzia, mahonkia, tammea, visakoivua..., kertoo kokkolalainen antiikkikauppias Raul Pohjonen, joka entisöijänä hallitsee myös ootrauksen.

Hyvinä esimerkkeinä ootratuista huonekaluista Pohjonen mainitsee klaffipiirongit, sivusta levitettävät sängyt, tuolit ja pöydät. Keski-Pohjanmaalla tyypillistä on ollut etenkin klaffipiironkien ootraaminen.

Talonpoikaistaiteeseen ootraus tuli Pohjosen mukaan biedermeierin myötä. Se oli saksalainen myöhäisempiren tyylisuunta, joka sai Pohjanmaalla jalansijaa 1850-luvun jälkeen. Biedermeierin ja muiden kertaustyylien erikoisuus ja tunnusomainen piirre oli Pohjosen mukaan ohut, viilutettu jalopuupinta.

– Talonpojilla ei ollut varaa ostaa jalopuuta, joten keksittiin hyödyntää ootrausta – tekniikkaa, joka on tunnettu kautta historian. Se oli varhaisessa tuotannossa halpa kiertävän maalarin maalausmenetelmä – värijauhettakin tarvittiin vain vähän, Pohjonen sanoo.

Työmenetelmä oli myös lennokas – yleensä valmista tuli kerralla ja nopeasti.

Unholaan ootraaminen vaipui öljymaalaamisen yleistyttyä.

Varhaisimmat ootraukset vernissattiin eli pellavaöljyvernissauksella ootraus pysyi kiinni. Seuraavaksi ootrauksia alettiin kiinnittää spriilakalla eli šellakalla.

– 1800-luvun lopulla otettiin käyttöön öljy- ja asfalttilakat. Ootrauksille asfalttilakka oli kohtalokas: Se oli ensimmäinen synteettinen lakka, eikä tiedetty miten se käyttäytyy. Sen käyttö aiheutti muun muassa ootrauksen krakeloitumista eli ootraukset halkeilivat muutaman vuoden kuluttua niin, että puhdas puu paistoi pohjavärinkin alta ja lopulta ootraus saattoi irrota ja lohkeilla isoinakin paloina. Asfalttilakan käyttö aiheutti myös lakkapinnan kuroutumista pieniksi, mustiksi syylämäisiksi saarekkeiksi, jotka huomattavasti rumensivat esineen ulkonäköä. Asfalttilakalla kiinnitetyt ootraukset eivät myöskään kestä vettä, Pohjonen kertoo.

Hänen mukaansa myöskään šellakka ei kestä vettä: kastuessaan ootrauksen pinta muuttuu harmaaksi.

– Edellä mainituista syistä ootratut huonekalut alkavat olla kiven alla, asiasta huolestunut Pohjonen harmittelee.

Nykyään Pohjonen suosittelee kiinnittämään ootraukset puolikiiltävällä matalla alkydilakalla, joka ruiskutetaan.

– Lakan ruiskuttaminen on helpointa. Siveltimellä lakatessa ootraus menee helposti pilalle ja se on tehtävä kokonaan uudestaan.

Pohjosen mukaan vanhoja ootrauksia voidaan jossain määrin paikkamaalata, mutta näin toimittaessa hän korostaa, että entisöijän pitäisi ymmärtää ootrattua huonekalua aikakautensa edustajana.

– Ootrausten kuuluu olla sellaisia kuin ne ovat. Ne tulisi hyväksyä sellaisenaan, eikä niitä pitäisi muutella omien mieltymysten mukaan, Pohjonen painottaa alleviivaten paikkamaalaamisen vaativuutta.

Entisaikaan esineiden ulkopuolen ootraukset pohjustettiin keltaokralla.

– Ootraukset tehtiin talouskaljaan, olueeseen tai etikkaveteen liuotetulla kuivavärijauheella, kuten ruskeansävyisellä mangaanioksidilla, ruunikivellä tai ruskealla tai poltetulla umbralla. Kun väri oli kuivunut, pinta lakattiin.

Piirongin sisäosan ootraus, tyypillinen keskipohjalainen ootraus tehtiin seuraavasti:

– Piironginlaatikoiden visakoivumaisuus tai tammimaisuus saatiin aikaan, kun valkoiselle pohjavärille, titaanivalkoiselle, tehtiin ootraus keltaokralla ja kaljalla. Kyseisestä ootrauksesta on eri variaatioita, jotka ovat maalarimestareitten salaisuuksia.

Pohjonen huomauttaa, että ootraaminen antaa tekijänsä mielikuvitukselle paljon tilaa loihtia kuvioita ja jäljitellä puun syitä.

– Niin kauan kuin esineen pinta on märkä, siihen voi tehdä ootrauksia ja muutella niitä muun muassa siveltimellä, kämmenselällä, linnunsulalla tai vaikkapa roiskimalla sormilla pintaan vettä.

Juttu perustuu kokkolalaisen antiikkikauppiaan Raul Pohjosen haastatteluihin 7. ja 8.1.2008. Pohjonen toimii juttusarjan asiantuntijana.

Kuvia Pohjosen ootrausnäytöksestä sekä vanhoista ootratuista huonekaluista kuvagalleriassa osoitteessa www.keskipohjanmaa.net