Nekään eivät kuitenkaan vakavia riitoja synnyttäneet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen saattoi esitellä jo ensimmäisen budjettipäivän jälkeen kompromisseja, jotka eivät vaaranna kenenkään kasvoja. Kaikki puolueet saivat veroratkaisuihin jotakin läpi.

Keskusta ja vihreät voivat esiintyä voittajina tuloverotusta koskevan päätöksen kanssa. Budjettiesitys keventää pienituloisimpien verotusta prosenttiyksiköissä mitattuna hieman enemmän kuin keskituloisten ja kaikkein korkeimpia tuloja nauttivien. Kun taulukoihin tehdään inflaatiotarkistus ja paketti kasvaa sovitulla ruuan arvonlisäveron kevennyksellä ja eläkeläispuolisoiden verokorjauksella, hallitus ennustaa kansalaisten ostovoiman lisääntyvän ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Päätöksellään hallitus epäilemättä hillitsee opposition syytöksiä suurituloisten suosimisesta. Opposition aseeksi jää nyt osoittaa, että veronkevennys on liian iso tai että se on tehty palveluiden kustannuksella.

Tänä vuonna on saatu konkreettista oppia siitä, ettei tulojen nimelliskasvun määrä yksin ratkaise. Yksinkertainen matematiikka todistaa, että kun hinnat ja maksut nousevat tuloja jyrkemmin, taskuun jää vähemmän. Ensi vuodesta hallitus ennustaa tässä suhteessa parempaa. Inflaatiovauhdin pitäisi rauhoittua 2,8 prosenttiin. Sen edellytyksenä täytyy olla, ettei energiamarkkinoilla tapahdu uusia shokkeja.

Parhaat perustelut verokevennystarpeelle hallitus löytää omista talouslaskelmistaan. Valtiovarainministeriön mukaan laskusuhdanne on jo alkanut. Teollisuuden kasvuvauhti alkaa hiipua ja kotitaloudetkin käyvät varovaisemmiksi. Tarvitaan lisää rahaa loiventamaan suhdannekuoppaa.

Kansalaisten talousluottamuksen tai pessimismin varaan ei tosin pidä rakentaa suuria päätöksiä. Luottamus talouteen on sitä, mitä julkisuudessa toistetaan. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten tyytymättömyys oleviin oloihin on laajaa, vaikka kaikkien asiat eivät ole aikaisempaan kehnommin. Tilastokeskuksen mukaan 82 prosenttia kotitalouksista uskoo pystyvänsä säästämään ensi vuoden aikana. Ei se ihan surkea luku ole.

Budjetin yhteydessä tehdään ratkaisuja muun muassa uusien energiamuotojen tukemisesta. Huomattavasti enemmän kadunmiestä puhuttavat kuitenkin alkoholin ja tupakan hinta. Niihin jokainen osaa ottaa kantaa.

Kokoomus ja RKP saivat tahtonsa läpi siinä, että viinaveroon palataan vasta ensi vuonna, kun on enemmän kokemusta jo tehdyn kiristyksen seurauksista. Peruste sekin, vaikka lukuisien sosiaalialan järjestöjen mielestä ne seuraukset kyllä tiedetään. Mitä halvempaa alkoholi on, sitä isommat ovat haitat.

Tuontirajoitusten väljentämisen jälkeen hallituksella on kuitenkin tässä asiassa pysyvästi nokka tai pyrstö tervassa. Jos viinan hinta Alkossa nousee niin, että se todella vaikuttaa, tuonti Virosta kasvaa.

Paljon helpompi oli sopia tupakkaveron nostosta. Tupakkaa ei ole ainakaan laillisesti yhtä helppo rahdata maahan.

Kaiken kaikkiaan budjettiriihen harmonia viittaa kuitenkin siihen, että hallitus näe tarvetta muuttaa esimerkisi energiapolitiikkaa kovin radikaalisti. Jos se osoittautuu virhearvioksi, tulevaisuuden ratkaisut ovat sitä kipeämpiä.

Arto Hietalahti