Helsingin kaupunkifestivaali Flow järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Paikkana oli tällä kertaa Suvilahden jykevärakenteinen voimala-alue pihoineen. Päälavan ensimmäinen esiintyjä Asa & Jätkäjätkät syvensi jo ennestään leppoisaa tunnelmaa reggae-pohjaisella musiikillaan, jota sävyttävät jazz- ja mustalaismusiikkivaikutteet.Helsinkiläinen yhtye Jesse nosti tunnelmaa hillittömän tyylinsä ja omaperäisen instrumentaalielektronsa myötä. Musiikki, joka toi mieleen vanhat videopelit ja 80-luvun poliisisarjat, on leikkisää ja kekseliästä. Yhtyeen tyyli ja vaatetus vahvistavat musiikista tulleet mielikuvat, sillä ulkonäöltään he voisivat hyvin esittää Miami Vice-sarjan puolirikollista nuorisojengiä.
Perjantain sympaattisin esiintyjä oli ilman muuta brittiläinen Jamie Lidell, joka vaivatta yhdistelee elektronisia sävyjä juurevaan souliin. Vaikka laulaja olikin välillä aivan yksin lavalla, ei musiikki kärsinyt lainkaan sillä Jamie Lidell kokosi kappaleen vain oman äänensä ja äänentallennuslaitteiden avulla. Rakentamalla kappaleen pala palalta, basson sävelkulusta taustalauluun, hän loihti vaivatta täyteläisen soul-kappaleen instrumenttina vain oma ääni.
Perjantai-iltana huomasin yllätyksekseni, että dj-pöydän takana pienessä dj-teltassa levyjä pyöritti suomalaisen elektronisen musiikin legenda Jori Hulkkonen. Virallisesti Hulkkonen esiintyi festivaaleilla lauantaina, jolloin hän juhlisti 20-vuotista taiteilijataivaltaan harvinaisella teknolive-keikalla. Rauhallisesta taukohetkestäni teltan läheisyydessä tulikin festivaalin pieni kohokohta.
Perjantai-illan suosikikseni nousi kuitenkin päälavan viimeinen esiintyjä Múm. Islantilaisyhtyeen musiikki syntyy akustisten soittimien ja elektronisen musiikin yhdistelmästä. Yhtyeen musiikki on samaan aikaan herkkää ja vahvaa, leikkisää ja rauhoittavaa ja sopii täydellisesti hämärtyvään ja viilenevään kesäiltaan.
Lauantaina siirryttiin musiikissa hieman jykevämpään suuntaan. Päälavalla Astrid Swan sai kunnian olla päivän ensimmäinen esiintyjä. Telttalavan ensimmäisenä artistina esiintyi TV Off, raikasta elektropopia soittava helsinkiläisduo joka lähiaikoina julkaisee debyyttialbuminsa.
Tihkusade kiusasi festivaaliyleisöä koko päivän lauantaina. Kuusumun Profeetan jykevä-ääninen, psykedeelinen progerock sopi kuitenkin yllättävän hyvin harmaaseen säähän. Kappaleiden tekstit ovat filosofisia ja käsittelevät elämää, kuolemaa ja elämisen tuskaa. Seilorihatussaan yhtyeen kosketinsoittaja-laulaja oli kuin kapteeni joka ohjasi laivaansa myrskyisällä merellä.
Telttalavalla haitaria, vibrafonia ja jopa saksia soittava ruotsalaistrio Detektivbyrån loi iloisen ja lämpimän tunnelman hurmaavalla melodisella ”plingplong”-musiikillaan joka toi mieleen Amélie-elokuvan ääniraidan. Yhtyeen musiikki kuulosti siltä kuin ullakon kaikki soittorasiat olisivat heränneet henkiin ja alkaneet soida aivan itsestään.
Lauantai-illan odotetuimpiaa artisteja oli ilman muuta Sébastien Tellier, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen ranskan Euroviisu-kappaleen esittäjänä. Tellier on riemastuttavan ja hämmentävän vaikeaselkoinen lavapersoona. On mahdotonta tietää, onko hän todella niin stereotyyppinen ranskalainen kuin esittää olevansa. Musiikki jäi lauantain esiintymisessä valitettavasti esiintyjänsä varjoon, ja Tellier oli enemmän näkemisen kun kuulemisen arvoinen artisti. Keikka oli kuitenkin yksi festivaalin viihdyttävimmistä.
Päälavan viimeisenä esiintyjänä nähtiin legendaarinen hip-hop ryhmä The Roots, joka oli yleisömäärästä päätellen illan, ehkä koko festivaalin, odotetuin esiintyjä. Kuusihenkinen orkesterin esitys oli juuri niin mukaansatempaavaa ja svengaavaa kun osasi odottaa ryhmältä, joka on kuin kotonaan lavalla missä päin maailmaa tahansa.
Lauantai-illan musiikkianti jatkui vielä tuntikausia Voimala- ja Tiivistämö-klubeilla sekä Telttalavalla. Esiintyjinä oli maineikkaita dj:tä sekä Suomesta että maailmalta. Mikäli teki mieli tanssia, sai sitä perjantai- ja lauantaiyönä tehdä sydämensä kyllyydestä.
Sunnuntain esiintyjät olivat pääosin soul- ja jazz-artisteja. Lavalle nousi muun muassa Suomi-jazzin kansainvälinen menestystarina The Five Corners Quintet, joka on esiintynyt Flow´ssa festivaalin jokaisena vuonna. Tänä vuonna kvintetin esiintyminen on svengaavaa, energistä ja viileän eleganttia. Sielukas ja tummaääninen newyorkilaisvokalisti José James oli festivaalin ylivoimaisesti paras esiintyjä. Jazzvokalisti esiintyy kosketinsoittajan, rumpalin ja basistin kanssa saumattomassa yhteistyössä. On kuitenkin selvää, että laulaja on yhtyeen sielu ja johtaja, sillä yhtyeen jäsenet seurasivat silmä tarkkana José Jamesin jokaista elettä. Välillä sorrutaan improvisaatioon, mutta harva yhtye tekee sen yhtä tyylikkäästi.
Flow on sekä esiintyjiensä että festivaalialueen puolesta mielestäni yksi Suomen parhaista kaupunkifestivaaleista. Lisämaustetta festivaalille tuovat nuorten taiteilijoiden tuotokset, vaikkapa keskellä aluetta esitetty performanssi tai maalaukset ja valokuvat. Esiintyjäkaarti on ihastuttava sekoitus uusia kotimaisia tuttavuuksia ja kansainvälisiä menestystarinoita.