– Olemme aloittamassa markkinointiprojektia, joka suunnataan nimen omaan itärajan taakse. Alkuvaiheessa pyrimme saamaan Pyhäjärvelle uudenvuoden matkailijoita ja ajan kanssa venäläisiä houkutellaan tänne vuodenajasta riippumatta, Pyhäjärven matkailuyhdistys Hiisiheimon puheenjohtaja Kari Laitinen ja sihteeri Tiina Kyllönen kertovat.

Pyhäjärviset ovat jättäneet TE-keskukseen rahoitushakemuksen uusista suunnitelmista ja sen käsittelyä odotellaan vesi kielellä. Keskipiste Leader on jo puoltanut pyhäkkäiden ponnisteluja.

– Projektirahalla aiotaan tehdä muun muassa venäjänkielinen esite. Kontakteja luodaan puolestaan Rautalammen matkailun kanssa. Heillä venäläisistä vieraista on pitkäaikaista kokemusta, jota myös me pääsemme hyödyntämään, Tiina Kyllönen kertoo.

Marjoniemen lomakylä Pyhäjärven etelärannalla on jo vuosia tehnyt yhteistyötä venäläisten kanssa. Yrittäjä Katariina Jaakonaho kertoo, että heillä venäläisistä on myönteisiä kokemuksia.

– Venäläinen matkailija on laatutietoinen ja huomiota vaativa. Hän tarvitsee paljon aktiviteetteja ja palvelun on pelattava aikataulun mukaan. Myös olosuhteet on oltava kunnossa. Venäläiset vaativat laadukkaita majoitustiloja ja hyvää ruokaa.

– Luonteeltaan venäläiset ovat mitä parhaita. Kohteliaita ja sivistyneitä, Jaakonaho kehuu.

Marjoniemen lomakylä on hyvin kansainvälinen muutenkin. Viime vuonna lomakylässä vieraili 32 eri kansallisuutta.

– Nykyään venäläiset ovat jo suurin yksittäinen vierasmaalaisten matkailuryhmä, Jaakonaho toteaa.

Pyhäjärviset matkailuyritykset perustivat pari vuotta sitten yhdistyksen kehittämään kaupungin matkailua. Hiisiheimon tärkein oma projekti on edelleen kehittää elokuun alussa pidettävää Hiijensoutu-tapahtumaa. Tulevana kesänä soudetaan pitokartano Verkkorannan ja kesäteatterin vesillä.

– Tärkein tehtävä on edistää jäsenten matkailutoimintaa erilaisilla hankkeilla ja yhteisillä ponnistuksilla, Laitinen kertoo.

Hiisiheimoon liittyi runsaat 40 jäsentä, mikä on Laitisen mukaan vahva näyttö paikkakunnan matkailun yhteishengestä.

– Matkailu verkostoituminen on tärkeää. Sillä tavoin voimme leveällä rintamalla houkutella ihmisiä Pyhäjärvelle lomanviettoon, Laitinen toteaa.

Matkailuyhdistys päätti jo alkuvaiheessa profiloitua mieleen jäävällä teemalla, joka liittyy pyhäjärviseen historiaan ja elämään. Keksittiin hyödyntää vuosisatoja paikkakunnalla elänyttä hiisitarinaa. Se on jättänyt jälkensä muun muassa useisiin paikannimiin. On Hiidenkylää, Emoniemeä ja Hiidenkaria.

– Käytämme kolmea hiisihahmoa markkinoinnissa. Hahmojen takana on Hilarius-hiiren luoja, käsikirjoittaja Marja-Liisa Mattila, joka on antanut matkailuyhdistykselle luvan käyttää hahmoja esitteissä ja muun muassa tienvarsimainonnassa.

Syksystä asti hiidet ovat ohjanneet matkailijoita Pyhäjärvelle. Nelostietä pohjoisesta ajavia ovat opastaneet Vuorihiisi Hupia ja Metsähiisi Tapani. Vesihiisi Väinö on ohjannut etelästä tulevia.

– Hiisistä on tullut paljon myönteistä palautetta. Huumori on ymmärretty, Kari Laitinen kertoo.

Hiidet pääsevät päärooliin myös Pyhäjärven kesäteatterissa. Marja-Liisa Mattila on kirjoittanut teatterille näytelmää hiisiheimon seikkailuista. Suuri produktio on valmis vuoden kuluttua kesällä.

Ensi kesänä Pyhäjärven kesäteatterissa nähdään Esa Ovaskaisen näytelmä Ylimääräinen hirvi.