Ruskettuminen on kuitenkin ihon puolustautumiskeino auringon vahingollista UV-säteilyä vastaan. Säteilyltä suojautuakseen iho paksuuntuu. Samlla ihon sen pigmenttituotanto lisääntyy ja olemassa oleva pigmentti tummenee, sitä on ruskettuminen.

Jatkuva auringonpalvonta vanhentaa ihoa. Ihon säikeet rapautuvat ja iho paksuuntuu ja menettää kimmoisuutensa pysyvästi.

Asiantuntijat muistuttavat, että auringon valo on myös salakavala vihollinen. Ultraviolettisäteily, näkyvän valon aallonpituutta lyhyempi säteily, on jopa vaarallista. Ultaviolettisäteilyn voi aiheuttaa jopa melonoomaa eli ihosyöpää. Melonoomaan sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista.

UV-säteet voivat aiheuttaa myös aurinkoihottumaa. Sen oireina voivat olla kutisevat näppylät. Aurinkoihottumasta kärsii erilaisten tutkimusten mukaan 10-20 prosenttia suomalaisista.

Asento, jossa auringonvalossa oleskellaan, vaikuttaa yllättävän paljon säteilyn määrään. Pystyasennossa ja liikkuessa säteilyä saa jopa neljä kertaa vähemmän, kuin tavallisessa auringonottoasennossa eli makuulla.

Ihon ruskettuminen eli pigmentin lisääntyminen on ihon suojakeino säteilyä vastaan. Ruskettuminen ei kuitenkaan estä ihon palamista, vaan jopa estää huomaamasta ihon palamista.

Eri ihmisten ihotyypit eroavat huomattavasti toisistaan. Sen takia auringon palvominen tulee suhteuttaa omaan ihotyyppiin.

Taipumus ruskettumiseen vaihtelee suuresti myös maanosittain. Suomalaisista kolmasosa ruskettuu heikosti, mutta palaa todella nopeasti etenki kevätkesällä.

Rusketus häviää iholta sitä mukaa kun ruskettuneet ihosolut uusiutuvat ja irtoavat.

Auringonpaisteen lyhytaikaisena vaikutuksena voi olla myös vastustuskyvyn heikentyminen. Usein esimerkiksi huuliherpes saattaa "lauea" juuri auringonton jälkeen.

(KP)