LOHTAJAKirkkokonsertti Lohtajan kirkossa 13.4. Aki Alamikkotervo (tenori), Janos Gyulveszi (urut).

Sunnuntai- iltana kuulas tenori Aki Alamikkotervo ja Lohtajan kirkon kanttori, Janos Gyulveszi, viihdyttivät Lohtajan kirkkoon paikalle päässeitä melko turvallisella ohjelmistolla. Alamikkotervon kauniisti hallittu klassinen laulu ja kaikille tutut, hengellisesti väritetyt laulut soivat viihdyttävästi tunnelmallisessa puukirkossa.

Ohjelmiston aloitti Kreeta Haapasalon surullinen Mun kanteleeni kauniimmin, jota seurasi Jonas Anderssonin Oi, katsele lintua, jonka jälkeen Alamikkotervo tulkitsi P.J. Hannikaisen Suojelusenkeli ja Mika Piiparisen Oi, katso mikä aamu- kappaleet.

Janos Gyulveszin laulujen väliin sijoittuvat urkusoolot rytmittivät kauniisti ohjelmaa, ja loivat siihen mielenkiintoa ja eräänlaista ryhtiä. Gyulveszi tulkitsi ensimmäiseksi J.S. Bachin Preludin ja Fuugan (C- duuri BWV 547).

Alamikkotervon seuraavat tulkinnat olivat kappaleista Oi muistatko vielä sen virren, Matkamiehen virsi, Tuhansin kielin ja Kari Tikan Armolaulu. Tikan kauniin ja aina yhtä koskettavansävellyksen tulkinnassa solistin ääni hehkui kauniisti ja välitti laulun sanoman hartaana kuuntelevalle yleisölle.

Seuraavan urkusoolon säveltäjänä oli Johannes Brahms. Gyulveszi tulkitsi Koraalialkusoiton reippaasti ja menevästi, jonka jälkeen siirryttiin konsertin ohjelmiston viimeiselle kolmannekselle. Alamikkotervo tulkitsi Cesar Franckin Panis Angelicus -kappaleen viehättävästi, jonka jälkeen kuultiin taas varmasti tuttuja säveliä, kun solisti lauloi Bach- Gounod Ave Marian.

Ohjelmiston viimeiset kappaleet olivat se pirteä pippuri tutun keiton pohjalla, jota olisi maistellut mielellään vähän enemmänkin. Alamikkotervo tulkitsi Gaetano Donizettin Ingemisco -sävellyksen intohimolla ja yleisöään varmasti koskettavasti. Ja viimeisenä numerona nautittiin Gyulveszin tulkinta samaisen säveltäjän Grande Offertorio -sävellyksestä. Tämä urkukappale oli niin mielenkiitoinen, että se nosti ohjelmiston viimeisenä kappaleena kuuntelijansa juuri oikealle tasolle, jotta jaksoi virkeänä jatkaa taas maallista matkaansa eteenpäin.

Lohtajan kirkon tunnelmallinen atmosfääri, ja taitava tenori-urkuri -pari olisi antanut puitteet hieman yllättävämmällekin ohjelmistolle. Tutut laulut soivat kauniisti ja laulusolistin vankka ammattitaito helli yleisöä kiitettävästi.