KOKKOLA

Bo Aurénin teoksia 14.2.-23.3. K.H.Renlundin museo, näyttelyhalli.

Näyttelyssä esillä olevan esitteen mukaan Bo Aurénin mielestä taiteen tulee olla ajatonta, siinä täytyy näkyä käden taito, muodon taju, liikkeen hallinta ja kyky ilmaista ajatuksia.

Tämä ajatus on vienyt hänet tutkimaan taidehistoriaan jääneiden taiteilijoiden teoksia: Rembrandt, Michelangelo, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt. Myös Düsseldorfin koulukunnan realistiset ja romanttisetkin teokset, jotka perustuvat äärimmäisen tarkkaan luonnon tutkimiseen, ovat selvästi kiinnostaneet Aurénia.

Metsänsisus, 1996. Tie kaartuu tumman metsän sisältä kohti valoisaa aukkoa. Maalaus vie ajatukset 1800-luvun puoliväliin, sen kärryteihin mutta myös Düsseldorfissa opiskelleen Werner Holmbergin taitaviin valotutkielmiin. Taiteilijat luonnostelivat teoksensa luonnossa saadakseen mahdollisimman realistiset valot ja varjot. Kuitenkin he maalasivat työnsä valmiiksi ateljeessa, ja tämä toi maalauksiin hopeanhohtoisen valon. Aurénin teoksessa siveltimenvedot luovat muotoa ei vain valot ja varjot.

Pekka Halonen on ensimmäisiä taiteilijoita Euroopassa, joka tutki lunta. Nuoskalumen pehmeys ja lämpö, pakkaslumen kuivuus, keväinen kirkkaus ja värien leikki. Lumenpainosta taipuvat oksat. Halosen teokset ovat kiinnostaneet myös Aurénia ja hän on luonut oman versionsa.

Bo Aurén on tutkinut myös Veikko Vionojan teoksia. Vionoja oli valon mestari, joka tutki eri valaistuksia läpi elämänsä. Usein valo lankesi ikkunasta, verhojen välistä pöydän pinnalle, kukkamaljakkoon, lattialle, matoille. Varjot kulkivat seinällä. Taiteilijat ovat maalanneet kautta aikojen kunnioittamistaan teoksista omia toisintojaan. Joskus on vaikea vetää rajaa kopion ja taiteellisen viittauksen välille. Merkittävintä on näkyykö taiteilijan oma persoonallisuus viittausteoksessa.

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on varmaan yksi Suomen taiteen suosituimmista teoksista, joista on maalattu kunnianosoituksia, viittauksia ja toisintoja, myös kopioita. Bo Aurén on omassa versiossaan vaihtanut vaaleatukkaisen enkelisiipisen tytön kantajaksi, myös toinen poika on saanut siivet. Loukkaantunut poika istuu paareilla. Asetelman vaihdoksesta tulee mieleen koulun juhlien kuvaelmat. Lapset tuntuvat esittävän kaikille tuttua Simbergin viiltävän herkkää tarinaa suomalaisen peltomaiseman lavasteissa.

Henrik Tikkasen nopeat, valontäyteiset piirrokset kaupungin jatkuvasta liikkeestä ovat olleet esikuvina Aurénin kaupunkikuville. Piirroksissa Aurén onnistuukin parhaiten luomaan hetken vaikutelman, liikkeen tunnun, valon leikin.

Mitalitaide on intiimiä ja parhaimmillaan teosten vaikutus tulee kosketuksen kautta. Bo Aurénin mitalit ovat juurevia ja vakavia. Ne kuvaavat hyvin henkilöitä, joiden kunniaksi mitalit on tehty. Viljami Kalliokosken vakaus ja teksti: maa on ikuinen.

Aurénin julisteissa tausta on usein selkeän yksivärinen, josta kuvattava tulee esiin kuin tyylitelty merkki. Hahmot ovat joskus jopa humoristisia kuten Iloinen leski ja Tukkijoella. Hänen julisteensa kuvaavat omaa aikaansa ja sen virtauksia.