Matts Mattson Rosing (syntyi n. 1730-luvulla–kuoli luultavasti ennen vuotta 1800) oli ruotsalainen ruotusotilas, joka osallistui Pommerin sotaan, jota käytiin 1756–63. Sodassa hän joutui vangiksi ja palasi lopulta vasta vanhana kotiseudulleen Toholammille, tiettävästi vuoden 1788 tienoilla. Sittemmin hän asui ”Saksanpää”-nimisessä sotilastorpassa Kotilan tilan mailla.

Sotavankeudessa Rosing oli tekemisissä saksalaisten käsityöläisten kanssa. Heiltä hän oppi lasinleikkuun ja lyijypuitteisten lasien valmistuksen. Lisäksi Rosing tapasi koristemaalareita, jotka olivat juuri omaksuneet rokokoon muotokielen. Samoihin aikoihin Saksassa tuli tavaksi maalata kaapit sinisellä ja koristella ne symmetrisin barokki- tai rokokookukin. Sinisen eri sävyjä oli helposti saatavilla alueen kaivoksista.

Samoja sinisiä värejä Rosing hankki myöhemmin Pohjanmaalle. Värit kustansi Laitalan isäntä, jonka pojalle Rosing opetti taitojaan.

Rosing oli taitava maalari, jonka kukka-aiheet ovat pikkutarkkoja ja niistä monet ovat täynnä yksityiskohtia.

Rosingin maalaukset ovat erittäin harvinaisia.

Toholampilainen Matti Laitala (1778–1834) eli ”Klasimestari” oli Rosingin oppipoika.

Laitalan talossa ”lyijylaseja” valmistettiin noin vuodesta 1790. Kun ikkunat olivat valmiit, niitä lähdettiin kauppaamaan naapuripitäjiin. Samalla tehtiin huonekalumaalauksia, jotka noudattivat Rosingin Saksassa näkemiä malleja.

Laitalan ja Rosingin töitä on löytynyt Lestijoki-, Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksoista.

Löydetyt kaapit, arkut ja muut huonekalut ovat pääsääntöisesti sinivoittoisia ja niitä koristavat epäsymmetriset rokokookukat.

Vaikka Laitalan maalausten tekninen taso ei ole paras mahdollinen, hän oli alueen etevin ja varhaisin huonekalumaalari. Hänellä oli hyvä väriaisti.

Laitala oli tuottelias maalari, jonka maalaamat huonekalut ovat nykyään harvinaisia. Useimmat löydetyt maalaukset ajoittuvat 1810–20-luvuille.

Lasimestari ja maalari Antti Laitala (1822–1883) oli Matti Laitalan poika, joka jatkoi isänsä työtä pitäjänmestarina. Teknisesti ja taiteellisesti hän oli isäänsä taitavampi.

Antti Laitala oli monipuolinen käsityöläinen. Vuonna 1861 hän urakoi Toholammin uuden kirkon ikkunat. Yhdeksän vuotta myöhemmin hän vastasi kirkon maalauksesta. Antti Laitala maalasi myös huonekaluja ja ajopelejä.

Vaikutteita Antti Laitala sai 1800-luvun muilta maalareilta, muun muassa pietarsaarelaiselta Benjamin Thölgreniltä.

Antti Laitalan maalamat huonekalut ovat harvinaisia.

Leander Laitala (1851–1906) eli ”Laitalan maalari” oli puolestaan Antti Laitalan poika. Hänestä kehkeytyi Toholammin mestarisuvun kuuluisin maalari muun muassa runsaan säilyneen tuotantonsa vuoksi. Naimattomana Leander Laitala jäi sukunsa viimeiseksi maalariksi Toholammilla.

Leander Laitala maalasi arkut, kaapit, kellot ja ulko-ovet kirkkain taittamattomin värein ja tarkkaa symmetriaa noudattavin kukin. Hänen maalauksissaan on havaittavissa yhtäläisyyksiä Rosingin aikanaan Saksasta saamien vaikutteiden kanssa: Kukkaranka on maalattu alkuperäisen kaavan mukaan. Keskellä olevia kirkkaanpunaisia munuaismallisia kukkia ympäröivät pienemmät kukat ja nuput. Valkoisella ja mustalla reunustettujen lehtien koko vaihtelee. Ne ovat väriltään vihreitä, punaisia tai mustia. Suurten kukkien keskivaiheille tehdyt pisaranmalliset siveltimenvedot ovat samanlaisia kuin Rosingin aikanaan. Kukkasommitelmaa keltaisella pohjalla Leander Laitala käytti yhdeksässä tapauksessa kymmenestä 1800-luvun loppupuolella.

Leander Laitalan maalaamia huonekaluja on säilynyt runsaasti.

Lähteenä kokkolalaisen antiikkikauppiaan Raul Pohjosen kirja Pohjanmaan talonpoikaismaalarit 1750–1900 täydennettynä Pohjosen haastattelulla 7.1.2008.

Katso kuvia talonpoikaisantiikista>>