1700-luvun varhaisimpia huonekalumaalareita Keski-Pohjanmaalla oli alaveteliläinen kirkkomaalari ja puuseppä Johan N. Backman (1705–1765).

Hänen katsotaan perustaneen niin sanotun Backmanin koulukunnan, joka koristeli huonekalut maisema-aihein Kokkolassa, Alavetelissä ja Kruunupyyssä.

Backman opiskeli Tukholmassa. Kokkolaan hän asettui vuonna 1744 ja sai oikeuden toimia kaupunginmaalarina. Hän perusti Kokkolaan myös tapettitehtaan.

Alaveteliin Backman muutti perheineen 1750-luvun lopulla.

Backman koristeli lukuisia kirkkoja. Hän työskenteli muun muassa Toholammilla, Alavetelissä, Lohtajalla, Kaarlelassa ja Kruunupyyssä. Tunnetuin Backmanin säilynyt monumentaalimaalaus on Kruunupyyn kirkossa. Maalauksen hän teki oppilaansa Erik Westhyntziuksen eli ”Piru-Eeran” kanssa vuonna 1755.

Backmanin hienoimpia puusepäntöitä ovat Lohtajan ja Alavetelin kirkkojen saarnatuolit. Lohtajan kirkon saarnatuolin hän maalasi vuonna 1758.

Backmanin maalauksia löytyy ennen vuotta 1765 ajoitetuista huonekaluista.

Backmanin työt ovat erittäin harvinaisia.

Alaveteliläinen Erich Granlundh Murick (1735–1805) oli kirkkoherra Anders Chydeniuksen ”hovipuuseppä” – rakennusmestari ja maalari. Hän johti myös useaan otteeseen nykyisen Kaarlelan kirkon rakennustöitä, kuten tornin rakentamista vuosina 1798–1803.

Kokkolassa, Kaarlelassa, Kruunupyyssä ja Alavetelissä häntä on aina nimitetty ”Mäntymaalariksi”. Hänen töissään on myös samoja vivahteita kuin Taalainmaan vanhemman koulukunnan maalauksissa.

Tekstaustaidostaan ja maisema-aiheistaan päätellen Granlundh Murick oli ilmeisesti ollut Johan N. Backmanin opissa: Granlundh Murickin barokkikukkia ja maisemia täydentävät raamatunlauseet, lorut ja arvoitukset. Tunnetuin lienee kälviäläisen Erkki Lassilan pieni seinäkaappi, jota koristaa ruotsinkielinen Raamattua tarkoittava arvoitus, joka kuuluu ”Här bor lärares lärare utan tunga (suomeksi Tässä asuu opettajan opettaja vailla kieltä)”.

Granlundh Murick maalasi ”aliurakointina” kaappikelloja kokkolalaiselle kellosepälle Martin Widlundille, arkkuja, kaappeja ja kelloja kälviäläiselle Erkki Lassilalle sekä koristeli kelloseppä Johan Bastubackan kelloja ja kaappeja Alavetelissä.

Yksi kauneimmista Granlundh Murickin maalaamista kaapeista on Kansallismuseossa. Sen oviin on maalattu mieshahmoja mäntymaisemissa.

Granlundh Murick oli erittäin tuottelias. Monia hänen maisema-aiheisia kaappeja on pidetty Johan Backmanin tai ruotsalaisen Thomas Kiempen tekeminä. Monet Granlundh Murickin töistä ovat säilyneet hyväkuntoisina meidän päiviimme.

Granlundh Murickin työt ovat erittäin harvinaisia.

Ruotsalaislähtöinen, vuonna 1785 Uuteenkaarlepyyhyn muuttanut Thomas Kiempe (1752–1812) oli kirkkomaalari, joka maalasi myös huonekaluja. Hän asui lukuisissa pohjalaispitäjissä ja kuoli Hinnerjoella Satakunnassa.

Kiempe oli tuottelias maalari ja työteliäs kirkkomaalari – hän on koristanut kymmenkunta kirkkoa Virroilta Ylivieskaan. Lisäksi Kiempe toimi jossakin vaiheessa Pohjanmaan rykmentin rummunlyöjänä.

Muun muassa Pohjanmaan museossa Vaasassa säilytettävä, pieni, Kälviältä lähtöisin oleva renginkaappi on Kiempen vuonna 1789 maalaama.

Huonekalumaalauksissaan Kiempe suosi maisema-aiheita, kuten pieniä mänty- ja kuusimetsiä pienellä kukkulalla, lehtipuita, ihmisiä, eläimiä ja raamatunaiheita pohjalaisessa maisemassa. Kaappien listoissa hän käytti primitiivisiä ornamentteja ja peilikentissä esiintyy oksia, joista riippuu marjoja ja viinirypäleitä.

Uskomattomimpia Kiempe-löydöistä on Rautiosta tavattu arkku, jossa on hänen maalauksiaan vuodelta 1804. Tuolloin Kiempe koristeli myös Raution kirkon. Arkun sisäkanteen hän on tekstannut viinakaskun. Kantta koristavat myös elämänpuu ja pilvet, joista tippuvat pisarat ovat yhtäläiset kirkon alttarimaalausten pisaroiden kanssa, sekä talon isäntä rokokooajan vaatteissa.

Kiempen huonekalumaalaukset ovat laadultaan yhtä epätasaisia kuin hänen monumentaalityönsä. Hänen koristelemansa huonekalut ovat erittäin harvinaisia.

Lähteenä kokkolalaisen antiikkikauppiaan Raul Pohjosen kirja Pohjanmaan talonpoikaismaalarit 1750–1900 täydennettynä Pohjosen haastattelulla 7.1.2008.

Yllä oleva kuva: Alaveteliläinen renginkaappi, jonka on maalannut Erich Granlundh Murick 1790-luvulla.

Katso aiheeseen liittyviä kuvia >>