Kampanjalla pyritään ennaltaehkäisemään masennusta ja toteamaan se mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös masennuksen hyvä hoito ja kuntoutus.

Projektipsykologit Virpi-Liisa Kykyri ja Marjut Malviniemi käyvät parhaillaan läpi sairaanhoitopiirin terveyskeskuksia ja kartoittavat paikan päällä koulutuksen tarvetta ja toimintatapoja.

– Kiinnostus ja vastaanotto terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on ollut todella suurta ja innostunutta. Perusterveydenhoidoissa on tiedostettu masennuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon tarve. Siihen kaivataan myös uusia työkaluja, toteaa Marjut Malviniemi.

– Masennuksen hoito on tiimityötä, jota tekevät kaikki terveydenhoidon ammattilaiset perusterveydenhoidossa, työterveydessä ja erikoissairaanhoidossa. Niinpä yhteistyötä pitää lisätä ja tiivistää perusterveydenhuollossa. Myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä kehitetään, toteaa Virpi-Liisa Kykyri.

Koulutusta halukkaille pyritään järjestämään niin, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan siihen. Koulutusta suunnitellaan kunkin yksikön omien tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Masennus on kansanterveydellinenkin haaste. Se koskettaa jokaista, sillä 20 prosenttia eli joka viides suomalainen sairastuu elämänsä jossakin vaiheessa masen nukseen.

– Jos ei henkilökohtaisesti sairastu, masennuksen kanssa joutuu mitä todennäköisimmin tekemisiin jonkun läheisen, ystävän tai työtoverin sairastuessa.

Vuosittain noin 4000 ihmistä päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, suurin osa parhaassa työiässään. Määrä on puolitoistakertainen 1990-luvun puoliväliin verrattuna.

– Masennus sairautena ei ole merkittävästi yleistynyt, mutta työelämä on muuttunut henkisesti yhä vaativammaksi. Työtehtävistä selviämiseen tarvitaan hyvää keskittymiskykyä, luovuutta, suunnitelmallisuutta ja itseohjautuvuutta. Ongelmia ei ratkaista eikä uusia ideoita synny silloin, kun mielin on maassa, Virpi-Liisa Kykyri toteaa.

– Monet työtehtävät vaativat myös tulevaisuuden kuvien luomista ja kanssakäymistä muiden kanssa eikä ihminen kykene masentuneena sellaiseen. Aikaisemmin monista työtehtävistä selviytyi hieman masentuneenakin, koska esimiehet hoitivat suunnittelun. Nyt asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet ja kaikilla aloilla ja tasoilla vaaditaan myös suunnitteluun osallistumista.

Nykyajalle on tyypillistä myös epärealistiset odotukset, jotka kohdistuvat paitsi työelämään myös muihin elämän alueisiin.

– Työltä, aviopuolisolta ja perheeltä odotetaan paljon, prinssiä tai prinsessaa sekä puolta valtakuntaa. Odotuksia kuvaa se, minkälaisia häitä nykyisin järjestetään. Kaiken pitää olla suurta, mahtavaa ja täydellistä. Nuoret naiset saattavat suunnitella oman synnytyksensä tarkasti etukäteen. Aina kaikki ei kuitenkaan mene odotusten ja suunnitelmien mukaan. Luonto puuttuu synnytyksen kulkuun, työelämä tai perhe-elämä eivät vastaakaan suuria odotuksia ja pettymykset voivat johtaa masennukseen.

– Toisaalta myös nuorille kasataan paljon vaatimuksia, joten on helppo ymmärtää, että he oireilevat ja masentuvat, toteaa Virpi-Liisa Kykyri.

– Masennusta pitää hoitaa, sillä keskivaikea masennusta voi verrata esimerkiksi astmaan eli se rajoittaa yhtä paljon ihmisen toimintakykyä. Vakava masennus puolestaan vammauttaa yhtä paljon kuin kaikkein vakavimmat somaattiset sairaudet, vertaa Malviniemi.

Paitsi toimintakykyä, masennus heikentää elämän laatua kaikilla muillakin elämän alueilla.

Väestökampanjan aikana masennuksesta halutaan jakaa tietoa erityisesti riskiryhmille, joita ovat nuoret, somaattisesti tai kroonisesti sairaat, vastasynnyttäneet naiset sekä stressistä ja työuupumuksesta kärsivät.

Masennus ei ole laiskuutta eikä saamattomuutta ja siitä voi parantua, vakuuttaa Marjut Malviniemi.