– Pelko ja jännitys ovat luonnollisia ja ne kuuluvat raskausaikaan. Ne myös auttavat kohtaamaan uuden tilanteen. Voimakas synnytyspelko sen sijaan haittaa koko elämää. Synnytyspelkoisen on vaikea keskittyä työhön tai mihinkään muuhunkaan. Pelot tulevat uniin ja vaikuttavat parisuhteeseen ja sosiaaliseen elämään, toteaa synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Pirjo Dabnell Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.

Valmennus-
poliklinikalle
ilman lähetettä
Keskussairaalan äitiyspoliklinikan yhteydessä toimii valmennuspoliklinikka. Siellä autetaan äitejä, joilla normaali synnytysjännitys muuttuu ylitsepääsemättömäksi peloksi. Äidit voivat ottaa yhteyttä ilman lähetettä.

Valmennuspoliklinikka on toiminut vuodesta 1996 lähtien ja vuosittain siellä autetaan 30–40 äitiä. Poliklinikalla asioivista yli puolet on uudelleen synnyttäjiä, mutta joukossa on ollut vasta raskautta suunnittelevia.

– Kävijöiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa. On vaikea sanoa, johtuuko se synnytyspelkojen lisääntymisestä vai siitä, että tieto valmennuspoliklinikan toiminnasta on levinnyt, pohtii kätilö Eija Heikkilä.

Valmennuspoliklinikasta kerrotaan neuvoloissa sekä äitiyspoliklinikalla ultraääniseulontojen yhteydessä. Toiminta on keskitetty Pirjo Dabnellille ja Eija Heikkilälle. He pitävät tärkeänä, että asiakkaasta huolehtivat aina samat ihmiset ja keskusteluun uhrataan niin paljon aikaa kuin on tarve.

– Se vaatii joskus järjestelyjä myös muilta työtovereilta. Asiaa pidetään kuitenkin niin hyvänä, että joustoja on tarvittaessa löytynyt, kertoo Eija Heikkilä.

Keskustelu
auttaa
Synnyttäjän toiveet ja ajatukset kirjataan potilaskertomukseen. Sieltä ne ovat luettavissa, kun äiti tulee synnyttämään. Kertomukseen voidaan kirjata muun muassa, että synnyttäjälle pyritään järjestämään kivunlievitystä.

– Synnytyksen kulkua ei voi koskaan etukäteen ennakoida, joten mitään varmaa ja täsmällistä ei voida luvata. Äidin ja syntyvän vauvan terveys menevät tietenkin aina kaiken muun edelle. Nykyisin on kuitenkin olemassa monia vaihtoehtoja kivunlievitykseen. Kivunlievitystä on mahdollista käyttää synnytyksen eri vaiheissa, Pirjo Dabnell kertoo.

Hän vakuuttaa, että kenenkään ei enää tarvitse pelätä, että kätilö neuvoo vain puremaan hammasta yhteen. Sellainen ei ole nykypäivää.

– Synnytyspelkoa voidaan usein vähentää pelkästään sillä, että odottava äiti saa kertoa peloistaan ja häntä kuunnellaan. Äidin kanssa keskustellaan ja käydään läpi raskauteen ja synnytykseen liittyviä tunteita ja ongelmia sekä synnytyksen kulkua. Aikaisemmin synnyttäneiden kanssa käydään läpi myös edellisiä synnytyksiä. Myös vauvan vointia seurataan.

Eija Heikkilän mukaan synnyttäjälle on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi.

– Synnyttäjän täytyy pystyä luottamaan siihen, että hänestä pidetään huolta eikä häntä jätetä yksin. Jos edellisestä synnytyksestä on jäänyt pelkoja, ne käydään läpi. Usein ne liittyvät yllättäviin hässäkkätilanteisiin ja kiireeseen, jolloin synnyttäjä on tuntenut olonsa turvattomaksi. Vauvalla on saattanut olla jotain ongelmia eikä synnyttäjä ole saanut tarpeeksi tietoa tilanteesta.

– Joskus synnyttäjän ja kätilön yhteistyö ei vain suju. Henkilökemiat eivät synkkaa. Toinen synnyttäjä kaipaa rivakkaa ja tomeraa kätilöä vierelleen, toinen taas äidillisempää otetta, Eija Heikkilä pohtii.

Jokainen nainen
osaa synnyttää
Pirjo Dabnellin mukaan synnytyspelot ovat hyvin erilaisia.

– Raskaana oleva voi pelätä jotain aivan pientä ja arkista asiaa, mutta osa pelkää jopa kuolemaa. Kivun pelko on hyvin tavallinen. Se voi liittyä aiempiin traumaattisiin kokemuksiin tai aiempiin huonoihin synnytyskokemuksiin.

– Synnyttäjä voi potea sairaalakammoa, pelätä piikkejä tai ponnistamista. Monet pelkäävät, etteivät he selviä tai osaa synnyttää tai että he eivät hallitse itseään synnytyksen aikana. Joskus pelkojen takana ovat kuulopuheet ja väärät käsitykset, joita keskustelussa oiotaan.

Pirjo Dabnell korostaa sitä, että synnytys on luonnollinen asia ja jokaisen naisen geenistössä on olemassa valmiina kaikki se, mitä synnytyksessä tarvitaan. Nainen pystyy ja osaa luonnostaan synnyttää. Kaikki tapahtuu niin kuin luonto on sen tarkoittanut.

– Tärkeintä on, että nainen uskoo ja luottaa itseensä ja kykyynsä synnyttää. Siihen ei tarvita ylimääräistä tilpehööriä tai opeteltuja erikoistaitoja. Parhaimmillaanhan synnytys voi olla todella ainutlaatuinen ja hyvä kokemus, joka luo hyvää pohjaa äiti-lapsi -suhteelle.

– Toisarvoista on se, hallitseeko oikean hengitystekniikan, missä asennossa synnyttää, käyttääkö kivunlievitystä tai ei. Pääasia on se, että äiti kokee, että kaikki on mennyt hyvin ja synnytys on hoidettu hyvin. Näin se jää mieleen hyvänä tapahtumana.

– Nykyajan naisilta vaaditaan tehokkuutta kaikessa: kotona, työelämässä, ihmissuhteissa, vaimona, äitinä ja rakastajana. Niinpä synnytykseenkin suhtaudutaan jonkinlaisena suorituksena. Synnytys ei kuitenkaan ole näytön paikka, Pirjo Dabnell huomauttaa.
– Nykyajan äidit myös pohtivat ja käyvät etukäteen läpi tulevaa synnytystään. Lapsen hankinta on tarkkaan harkittu ja siksi suuri tapahtuma naisen elämässä. Sekin asettaa paljon paineita.

Harva odottava äiti tulee äitiyspoliklinikalle valmennukseen mielessään keisarileikkaus. Useimmilla päämääränä on normaali alatiesynnytys.

– Joillekin äideille voi olla jopa suuri pettymys synnyttää vauva keisarileikkauksella, mutta synnytyksen kulkua ei voida etukäteen suunnitella, Pirjo Dabnell muistuttaa.